Olen Pentti, ja olen aina asunut maalla. Täällä on vähän väkeä, mutta sitäkin enemmän tilaa hengittää. Luonnon keskellä on mukava asua.
Ihaninta maaseudulla:
Omaa tilaa – täällä jokainen elää omassa rauhassaan.
Luonto – metsä ja järvet ovat lähellä.
Vähän väkeä – kiire ja tungos eivät kuulu tänne.
Kamalinta maaseudulla:
Palvelujen puute kirkonkylällä – joskus tietyt asiat eivät toimi ihan niin sujuvasti kuin voisi toivoa.
Kaunaiset kuntalaiset – kaikki asiat ei aina unohdu yhtä nopeasti kuin suurkaupungissa.
Pitkä matka ihmisten ilmoille – jos kaipaa elämää ja vilskettä, matkaa kertyy.
Vinkit maaseudun elämään:
Mieti muutaman kerran, sillä tämä ei ole paikka kaikille. Mutta jos etsit luontoa, tilaa ja omaa rauhaa, täällä sitä riittää. Vapaa-ajalla suosittelen suuntaamaan Isojärven maisemiin.
Olen Jenni, Ikaalisten Luhalahdesta, ja opiskelen parhaillaan Sasky:ssä lähihoitajaksi. Olen alun perin Sisätöstä (Ikaalinen) lähtöisin, joten paluu kotiseudulle ja maalle oli oikeastaan itsestään selvyys. Erityisesti lasten saannin jälkeen toiveena oli saada kasvattaa lapset turvallisessa pienessä kylässä ja että lapset saisivat hyvät eväät elämään pienestä päiväkodista ja kyläkoulusta.
Kaupungissa vuosia asuneena tiesin, että joskus vielä palaan maalle rauhan keskelle. En koskaan viihtynyt kaupungin hälinässä, vaikka palvelut olivatkin lähellä. Täältä täytyy lähteä muualle ostoksille, mutta yhteydet ovat sujuvat Hämeenkyröön, Parkanoon tai vaikka Tampereelle.
Ihaninta maaseudulla:
Oma rauha ja luonto – voit vain kävellä hiljaisuudessa ilman liikenteen melua.
Kyläyhteisö – ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat.
Vapaus ja tila – pihaan mahtuu vadelmat, omenapuut ja vaikka unelmiesi kotieläimet.
Kamalinta maaseudulla:
Talven pimeys – marraskuu voi olla pitkä.
Raju routa ja kura – keväisin kengät eivät pysy puhtaana.
Vinkit maaseudun elämään:
Täällä on mahtavat metsät retkeilyyn, kauniit uimapaikat kesäisin ja talvella luistelukaukalo, hiihtoladut ja pulkkamäet. Kansalaisopistossa voi vaikka kutoa kangaspuilla mattoa tai entisöidä vanhan tuolin – tekeminen ei lopu kesken.
Suosittelen, että tule ainakin kokeilemaan asumista maalla! Maalla asuminen voi olla rankkaa, kun kannat puita, kolaat lumia ja korjailet paikkoja. Vaiva maksaa kuitenkin itsensä takaisin, kun näin keväällä istut pihakeinussa kahvikupin kanssa ja katselet avautuvaa peltomaisemaa, kaunista metsää tai jäistä avautuvaa järveä.
Olen Essi, ja olen kotoisin Kihniöstä. Nuorena oli kova tarve nähdä maailmaa, ja asuin Ranskassa, opiskelin Helsingissä ja työ johdatti minut myös Seinäjoelle. Mutta missä ikinä olinkaan, kaipasin aina takaisin järvien ja maalaismaisemien ääreen. Kihniössä käydessä tuntui joka kerta siltä, että täällä on koti. Nykyään työskentelen luomumaidontuotannon erityisasiantuntijana ProAgrialla ja keväästä 2025 alkaen jatkan sukutilamme, Tarsian tilan, maatalousyrittäjänä.
Ihaninta maaseudulla:
Luonto on osa arkea – ei tarvitse lähteä luontoon, kun luonto on ympärillä koko ajan.
Yhteisöllisyys ja tukiverkot – täällä ihmiset välittävät toisistaan.
Tila hengittää – kiireettömyyden ja vapauden tunne tuo arkeen tasapainoa, vaikka velvollisuuksia riittää.
Kamalinta maaseudulla:
Lumityöt – eivät ne itsestään katoa.
Hyviä ruokapaikkoja on vain vähän – ravintoloita kaipaisin lisää.
Auton kustannukset – auto nelivedolla ja hyvällä maavaralla ovat täällä arjen turva
Vinkit maaseudun elämään:
Jos yhtään tuntuu siltä, että maaseutu voisi olla sun juttu – kokeile! Täällä voi aloittaa kevyesti, vaikka vuokra-asunnolla, eikä tarvitse heti sitoutua talokauppoihin. Takaisin kaupunkiin pääsee aina. Ja jos kaipaat luontoa, Kihniössä ulkoilu järvimaisemissa on parasta mitä tiedän.
Olen Maria, ja toimin tällä hetkellä yrittäjänä. Olen palannut juurilleni Otamoille hoitamaan iäkkäitä vanhempiani. Olisin muutenkin tullut takaisin maalle jossain vaiheessa, mutta tämä nopeutti päätöstä. Kaupunkielämää olen ehtinyt kokeilla monessa paikassa, jopa Ranskassa Lyonissa, ja siellä viimeistään tuli selväksi, että maalle on päästävä.
Ihaninta maaseudulla:
Puhdas luonto – marja- ja sienimetsät alkavat kotiovelta.
Riittävästi tilaa – tontit eivät ole nestuukin kokoisia.
Mahdollisuudet – täällä voi kasvattaa omat perunat ja tomaatit, sekä pitää kanoja ja lampaita.
Kamalinta maaseudulla:
Aika vähän väkeä – välillä on aika hiljaista.
Auto on pakollinen – julkinen liikenne ei ole kovin kattava.
Vinkit maaseudun elämään:
Rohkeasti vaan! Maalla elämä on mutkatonta, ihmisiin on helppo tutustua ja naapurit auttavat. Saatat jopa päästä eroon kaupunkielämän tuomista ongelmista! Minä nimittäin nukuin yli 20 vuotta todella huonosti, mutta täällä unenlaatu parani kertaheitolla.
Siikaisissa on valtavasti vesistöä. Tänne muuttava pääsee helposti kalaan, talviuimaan Eteläpään rannalle ja tutkimaan kauniita metsäpolkuja.
Talon hankkiminenkaan ei ole ongelma, sillä asumisen hinta täällä on järkevä ja rahoille saa oikeasti vastinetta. Lapsiperheille tämä on paratiisi, sillä koulujen luokkakoot ovat pieniä ja harrastusmahdollisuuksia löytyy loputtomasti. Balettia tai miekkailua ei ehkä löydy, mutta mielikuvitusta käyttäen kaikille löytyy jotakin.
Olen Armas, ja olen paluumuuttaja. Toimin perinneleipurina Alvarin leipomossa (https://www.facebook.com/alvarinleipomo), ja Karvian seudun vahva leipäperinne on minulle sydämen asia. Haluan olla mukana välittämässä sitä eteenpäin seuraaville sukupolville. Kannatti ehdottomasti palata kotiseudulle.
Ihaninta maaseudulla:
Ihmiset – yhteisöllisyys on täällä parasta.
Kannustava ilmapiiri – täällä jokainen voi olla oma itsensä.
Tähtitaivas – maaseudun etuja on elää ilman kaupungin valosaastetta.
Kamalinta maaseudulla:
Ei tule mieleen. Oikeasti, mietin tätä viikkokausia.
Vinkit maaseudun elämään:
Karviassa voit elää juuri oman näköistäsi elämää. Tämä on aktiivinen kulttuuripitäjä, jossa voit halutessasi olla mukana myös luomassa kulttuuria.
Jos etsit tekemistä, täältä löytyy kaikkea teatteriryhmistä hyppykengillä pomppimiseen. Ja jos kaipaat vapautta, kaupungin rajoitteet voit unohtaa; Karvia on oikeasti Willi!
Olen Lelle, ja asun synnyinkunnassani Jämijärvellä. En koskaan kuulunut nuorisoon, jonka oli päästävä kaupunkiin, mutta olin kaikille vaihtoehdoille avoin. Viihdyin hyvin miljoonakaupungissakin ja sille tielle olisin voinut jäädä, ellei valmistuminen kansainväliseen kaupan töihin keskellä lamaa olisi saanut palaamaan opintojen jälkeen Suomeen. Ja sitten työt kotiseudulla imaisivat mukaansa. Näin on käynyt sen jälkeen jokaisessa elämän käännekohdassa. Vielä en asu siinä maalaisunelmassani, mutta toivoa en ole menettänyt! Elämässä tulee eteen tunnetusti vielä monen monta muutosta.
Ihaninta maaseudulla:
Ihmiset – Aktiivisia, yhteisen hyvän eteen toimivia ihmisiä on maalla edelleen ihanasti. He ovat kultaakin kalliimpia.
Arjen nopeus – Siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita, pyörällä ja autolla pääsee joka paikkaa. Eikä tarvitse miettiä parkkeerausta.
Unelmien mahdollisuus – Tilaa on pitää erilaisia lemmikkejä ja kotieläimiä. Ei minulla kaupungissa kerrostalossa asuessa olisi edes koiraa
Kamalinta maaseudulla:
Liikaa tekemistä – Kylillä tapahtuu kaikkea kivaa, mutta aina ei kuitenkaan ehdi tai jaksa, sillä omakotiasumisessa riittää askaretta.
Asumiseen satsatut eurot eivät tuota kuten kaupungissa – Vaikka samalla rahalla saa täällä asua paljon väljemmin.
Lumityöt ja itikat – Kuuluun maaseudun ihmisiin, jotka eivät viihdy puutarhassa. Unelmatalossani ei ole nurmikonleikkuuta tai hyttysiä ja lumityötkin katoavat kuin taikaiskusta😊. Hyttysiä lukuun ottamatta tämä voisi olla mahdollista myös maaseudulla. P.S. Meillä Jämijärvellä on kyllä talvisin tiet erittäin hyvin hoidettuja.
Vinkit maaseudun elämään:
Tutustu ihmisiin! Mene mukaan sinua kiinnostavaan toimintaan! Maalla tekemistä järjestetään usein itse. Myönnän, se on työläämpää, mutta niin paljon antoisempaa. Yhdessä tekemisestä ja onnistumisista nauttii monin kerroin enemmän!
Olen Jose, 25-vuotias paljasjalkainen Parkanolainen, joka toteuttaa omia unelmiaan rakkaassa kotikaupungissaan. Olen opiskellut ja työskennellyt välissä muualla, mutta Parkano on aina ollut minulle ainoa oikea koti, enkä täältä tule pois muuttamaan. Parkanossa on ollut turvallista kasvaa ja viihdyn täällä loistavasti. Täällä saa sopivissa määrin olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta myös omassa rauhassa. Esimerkiksi Tampereella on kiva käydä, mutta Parkanoon on aina kiva palata.
Ihaninta maaseudulla:
Hyvät palvelut – Parkanosta löytyy laaja valikoima kauppoja ja palveluita, joissa saa tuttavallista ja ystävällistä asiakaspalvelua.
Monipuoliset harrastusmahdollisuudet – liikuntaa ja tekemistä kaikille, joko seurojen ohjaamana tai omatoimisesti luonnossa.
Yhteisöllisyys – näkyy etenkin tapahtumissa ja urheiluseurojen toiminnassa.
Kamalinta maaseudulla:
Ei mikään – Minä viihdyn täällä, enkä keksi yhtäkään kamalaa asiaa!
Vinkit maaseudun elämään:
Maalle muuttamiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Täältä löytyy omaa rauhaa sekä muualla työskenteleville loistavat kulkuyhteydet (ainakin Parkanosta) isompiin kaupunkeihin. Asuminen on myös edullista ja lapset voivat kasvaa turvallisessa, mutta silti monipuolisessa ympäristössä.
Vapaa-aika kuluu parhaiten Parkanon jäähallilla. Suosittelen kaikille tulla seuraamaan edustusjoukkueen lauantai-illan kotimatseja. Se on parasta!
Olen Iida, ja muutimme mieheni kanssa Pomarkkuun alkuun siitä syystä, että minulla ja miehelläni olisi yhtä pitkä matka työpaikoillemme. Aloitimme vuokra-asumisella, mutta pian huomasimme ihastuneemme tähän idylliseen ja historiaa huokuvaan kuntaan. Lopulta, kun vastaan tuli sopiva talo, päätimme jäädä tänne pysyvästi.
Ihaninta maaseudulla:
Ei naapureita vieressä
Luontoon lyhyt matka
Edullinen asuminen
Kamalinta maaseudulla:
Auto on välttämätön
Erikoispalvelut kauempana
Kaverit asuvat muualla
Vinkit maaseudun elämään:
Suosittelen ainakin kokeilemaan maalla asumista, jos vähänkään kiinnostaa – maaseudun ja luonnon rauha on vain koettava itse! Pienellä paikkakunnalla on aivan oma luonteensa ja charminsa. Jos kaipaat tekemistä Pomarkussa, vinkkaisin kävelylenkit maaseutumaisemissa sekä Monarin kuntosalin.
Iidan elämää maaseudulla voi seurata Instagramista @kukkopillienkoti
Olen Päivi, ja asun Karvian kirkonkylällä. Asuimme aikaisemmin perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla, kun lapsemme syntyi. Hyvin pian tajusin, että en halua kasvattaa lasta ympäristössä, jossa hälytysajoneuvojen äänet kaikuivat jatkuvasti ja jossa turvallisuus ei ollut itsestäänselvyys.
Halusimme antaa lapsellemme mahdollisuuden kasvaa maalla – paikassa, jossa metsä alkaa takapihalta ja liikenteen melun sijaan kuulee lintujen laulun. Kaipasin myös synnyinpaikkani tukiverkostoa. Kun elämä tarjosi mahdollisuuden tehdä rohkean siirron, tartuimme siihen – eikä hetkeäkään ole tarvinnut katua.
Ihaninta maaseudulla:
Vapaus – täällä voi olla, mennä ja tulla miten itse haluaa.
Turvallisuus – kaikki tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan.
Täydellinen tähtitaivas – ilman valosaastetta voi oikeasti nähdä yötaivaan kauneuden.
Kamalinta maaseudulla:
Juorut – pienessä paikassa puheenaiheet eivät lopu kesken.
Menneisyyteen jämähtäminen – ns. junttius.
Ei sushiravintolaa.
Vinkit maaseudun elämään:
Jos ajatus maalle muutosta käy mielessä edes kerran, suosittelen tarttumaan siihen. Maalla asuminen tarjoaa puhtaan luonnon, tilan ja turvallisuuden tunteen sekä yhteisöllisyyden, mutta toisaalta täyden oman rauhan. Edullinen asuminen ja lukuisat harrastusvaihtoehdot ovat hieno lisä!
Parasta Karviassa on koulu, jossa oppilaat tunnetaan, kylän kökkähenki ja elämän kiireettömyys. Täällä asiat ovat yksinkertaisia, luonnollisia ja kauniita.
Suosittelen myös tutustumaan Karvian erilaisiin kulttuuririentoihin!
Olen Noora ja asumme perheeni kanssa Merikarvian Kuvaskankaalla, josta ostimme mieheni vanhan kotitalon. Tänne mahdumme hyvin asumaan kolmen pienen tyttömme kanssa. Olemme molemmat kotoisin Merikarvialta, joten tänne palaaminen tuntui luontevalta. Hyvät muistot lapsuudesta ja ystävien asuminen samalla paikkakunnalla tekivät päätöksestä helpon.
Ihaninta maaseudulla:
Oma tila – täällä saat hengittää ja elää vapaasti omassa rauhassa.
Ystävät lähellä – samalla paikkakunnalla asuminen tuo arkeen iloa.
Hyvä ja turvallinen koulu sekä päiväkoti lapsille – opettaja tuntee oppilaat ja heidän perheensä, ja kylän monet silmäparit pitävät huolta lapsista.
Kamalinta maaseudulla:
Pimeys – talven synkkyys tuntuu joskus pitkältä.
Välimatkat – kaikkialle ei pääse ihan hetkessä.
Juorut – pienessä yhteisössä tieto kulkee nopeasti, joskus vähän liiankin nopeasti.
Vinkit maaseudun elämään:
Maaseudulla ei tarvitse tehdä kompromisseja – voit saada sekä rauhaa ja tilaa että menoa ja meininkiä. Luonnonläheiset maisemat ovat hieno lisä, ja lapsiperheille maaseutu tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön elää ja harrastaa. Ihan parasta on kauniit lenkkimaisemat heti kotiovelta alkaen!
Merikarvialla löytyy paljon vapaa-ajanvietto tapoja. Vinkkaisin erikoisuutena salsatunnit koulun salissa sunnuntaisin! Kansalaisopistolla ja paikallisilla urheiluseuroilla on myös todella laaja valikoima sekä lapsille että aikuisille. Tylsää ei tule.
