Skip to main content

Tekijä: Janne Katajamäki

Pihlan asukastarina – Ikaalinen

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Pihlan asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pihla, ja asun Ikaalisten Röyhiössä. Olen aina asunut maalla, joten luonnon läheisyys ja rauhallinen ympäristö ovat minulle tuttuja. Nyt opiskelen Tampereen yhteiskoulun lukiossa (TYK), mutta koti on edelleen maaseudulla Röyhiössä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hiljaisuus – ei hälyä eikä melua, vaan rauhaa ympärillä.
  • Luonnon läheisyys – mahdollistaa sujuvasti metsälenkit.
  • Naapurien etäisyys – jokainen saa olla ihan omassa rauhassaan.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät kulkumatkat – mikään ei ole ihan lähellä.
  • Yksittäiset ahdasmieliset ihmiset – pienessä paikassa kaikki eivät aina katso maailmaa yhtä avoimesti.
  • Oman auton pakollisuus – bussilla ei pärjää.

Vinkit maaseudun elämään:

Suosittelen suuresti! Maalla asuminen vaatii kyllä hieman totuttelua, etenkin niihin automatkoihin, mutta vastapainoksi saa luonnon rauhaa ja kauniin ympäristön.

Parasta minulle on metsäautoteillä kävely!

Pihla laiturilla
Pihla istuu kesällä laiturilla
Pihla talvella

Helin asukastarina – Siikainen

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Helin asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Heli ja toimin Siikaisten kunnanjohtajana. Työ toi minut tänne, ja nykyisin asun Siikaisissa viikkoasukkaana – arjet kirkonkylällä, viikonloput muualla.

Ihaninta maaseudulla:

  • Turvallisuus – täällä voi huoletta kulkea missä vain, mihin aikaan vain.
  • Rauhallisuus – kiire jää jonnekin kaupungin rajojen ulkopuolelle.
  • Helppous – arki rullaa mutkattomasti.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkä pimeys – etenkin talvella se tuntuu joskus loputtomalta.
  • Joukkoliikenteen rajallisuus – omalla autolla pääsee, bussilla ei aina.
  • Pitkät välimatkat – kaikki ei ole ihan kulman takana, joten ajomatkoihin on varattava aikaa.

Vinkit maaseudun elämään:

Eteläpään alue tarjoaa lukuisia liikunta-aktiviteetteja ympäri vuoden, joten tekeminen ei täällä lopu. Suosittelen ehdottomasti muuttamaan Siikaisiin! Voi olla, että sinä lähdet joskus Siikaisista, mutta Siikainen ei lähde sinusta koskaan, jos olet täällä asunut.

Taijan asukastarina – Kankaanpää

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Taijan asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Taija, ja ammatiltani puheterapeutti. Muutin 18-vuotiaana pois Kankaanpäästä opiskeluiden perässä, ja tuolloin totesin hyvin ehdottomasti, etten enää koskaan halua asua pienessä kaupungissa enkä varsinkaan maalla. Vähitellen mieli muuttui, ja kun meille valmistumisen kynnyksellä tarjoutui mahdollisuus muuttaa takaisin Kankaanpäähän, tartuimme tilaisuuteen. Vasta tänne muutettuamme olen ymmärtänyt, että juuri tällaisen asuinpaikan tarvitsen. Elämä maalla on omista vaatimuksistaan huolimatta minulle helpompaa.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hiljaisuus ja ärsykkeettömyys – ulkona voi kuunnella hiljaisuutta ilman hälinää tai valosaastetta. Mieli ja keho rauhoittuvat.
  • Luonto – omalla pihalla voi bongata lintuja, seurata eläinten jälkiä ja sienestää.
  • Itse tekeminen ja uuden oppiminen – kun kukaan ei tee puolesta, tulee tartuttua toimeen ja opittua vaikka mitä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Auton välttämättömyys – auton hajotessa on aika nopeasti pulassa.
  • Palveluiden etäisyys – arki vaatii enemmän suunnittelua, kun siirtymiin menee aikaa ja palvelut ovat kaukana.
  • Itse tekeminen – Yllättävän lumisateen sattuessa ei auta, kuin tarttua lumikolaan. Kukaan ei tee puolesta.

Vinkit maaseudun elämään:

Maaseudun haasteita ei kannata pelätä liiaksi! Moneen asiaan oppii ja tottuu, kun niihin suhtautuu avoimin mielin. Itse en ollut ennen muuttoa edes koskenut ruohonleikkuriin, saati kokeillut puilla lämmittämistä. Maalla on mukavaa!

Vietän paljon aikaa ulkona koirani kanssa. Kankaanpäässä on aivan upeat ulkoilumaastot, suosittelen tutustumaan! Minun ja koirani suosikkipaikkoja ovat Kuninkaanlähteen ja Viidentienristeyksen maastot. Tilaa riittää niin, että saa halutessaan kulkea hyvinkin rauhassa, mikä on etenkin koiran kanssa kiva. Toki noissa maastoissa ulkoilee mielellään myös ilman koiraa.

Taija koiransa kanssa metsässä
Koira puskassa haistelemassa
Marjaämpäri metsässä

Pentin asukastarina – Pomarkku

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Pentin asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pentti, ja olen aina asunut maalla. Täällä on vähän väkeä, mutta sitäkin enemmän tilaa hengittää. Luonnon keskellä on mukava asua.

Ihaninta maaseudulla:

  • Omaa tilaa – täällä jokainen elää omassa rauhassaan.
  • Luonto – metsä ja järvet ovat lähellä.
  • Vähän väkeä – kiire ja tungos eivät kuulu tänne.

Kamalinta maaseudulla:

  • Palvelujen puute kirkonkylällä – joskus tietyt asiat eivät toimi ihan niin sujuvasti kuin voisi toivoa.
  • Kaunaiset kuntalaiset – kaikki asiat ei aina unohdu yhtä nopeasti kuin suurkaupungissa.
  • Pitkä matka ihmisten ilmoille – jos kaipaa elämää ja vilskettä, matkaa kertyy.

Vinkit maaseudun elämään:

Mieti muutaman kerran, sillä tämä ei ole paikka kaikille. Mutta jos etsit luontoa, tilaa ja omaa rauhaa, täällä sitä riittää. Vapaa-ajalla suosittelen suuntaamaan Isojärven maisemiin.

Jennin asukastarina – Ikaalinen

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Jennin asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Jenni, Ikaalisten Luhalahdesta, ja opiskelen parhaillaan Sasky:ssä lähihoitajaksi. Olen alun perin Sisätöstä (Ikaalinen) lähtöisin, joten paluu kotiseudulle ja maalle oli oikeastaan itsestään selvyys. Erityisesti lasten saannin jälkeen toiveena oli saada kasvattaa lapset turvallisessa pienessä kylässä ja että lapset saisivat hyvät eväät elämään pienestä päiväkodista ja kyläkoulusta.

Kaupungissa vuosia asuneena tiesin, että joskus vielä palaan maalle rauhan keskelle. En koskaan viihtynyt kaupungin hälinässä, vaikka palvelut olivatkin lähellä. Täältä täytyy lähteä muualle ostoksille, mutta yhteydet ovat sujuvat Hämeenkyröön, Parkanoon tai vaikka Tampereelle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Oma rauha ja luonto – voit vain kävellä hiljaisuudessa ilman liikenteen melua.
  • Kyläyhteisö – ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat.
  • Vapaus ja tila – pihaan mahtuu vadelmat, omenapuut ja vaikka unelmiesi kotieläimet.

Kamalinta maaseudulla:

  • Talven pimeys – marraskuu voi olla pitkä.
  • Raju routa ja kura – keväisin kengät eivät pysy puhtaana.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä on mahtavat metsät retkeilyyn, kauniit uimapaikat kesäisin ja talvella luistelukaukalo, hiihtoladut ja pulkkamäet. Kansalaisopistossa voi vaikka kutoa kangaspuilla mattoa tai entisöidä vanhan tuolin – tekeminen ei lopu kesken.

Suosittelen, että tule ainakin kokeilemaan asumista maalla! Maalla asuminen voi olla rankkaa, kun kannat puita, kolaat lumia ja korjailet paikkoja. Vaiva maksaa kuitenkin itsensä takaisin, kun näin keväällä istut pihakeinussa kahvikupin kanssa ja katselet avautuvaa peltomaisemaa, kaunista metsää tai jäistä avautuvaa järveä.

Ikaalisten maisemaa
Revontulet
Mattopuut

Tiian asukastarina – Kihniö

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Tiian asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Essi, ja olen kotoisin Kihniöstä. Nuorena oli kova tarve nähdä maailmaa, ja asuin Ranskassa, opiskelin Helsingissä ja työ johdatti minut myös Seinäjoelle. Mutta missä ikinä olinkaan, kaipasin aina takaisin järvien ja maalaismaisemien ääreen. Kihniössä käydessä tuntui joka kerta siltä, että täällä on koti. Nykyään työskentelen luomumaidontuotannon erityisasiantuntijana ProAgrialla ja keväästä 2025 alkaen jatkan sukutilamme, Tarsian tilan, maatalousyrittäjänä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Luonto on osa arkea – ei tarvitse lähteä luontoon, kun luonto on ympärillä koko ajan.
  • Yhteisöllisyys ja tukiverkot – täällä ihmiset välittävät toisistaan.
  • Tila hengittää – kiireettömyyden ja vapauden tunne tuo arkeen tasapainoa, vaikka velvollisuuksia riittää.

Kamalinta maaseudulla:

  • Lumityöt – eivät ne itsestään katoa.
  • Hyviä ruokapaikkoja on vain vähän – ravintoloita kaipaisin lisää.
  • Auton kustannukset – auto nelivedolla ja hyvällä maavaralla ovat täällä arjen turva

Vinkit maaseudun elämään:

Jos yhtään tuntuu siltä, että maaseutu voisi olla sun juttu – kokeile! Täällä voi aloittaa kevyesti, vaikka vuokra-asunnolla, eikä tarvitse heti sitoutua talokauppoihin. Takaisin kaupunkiin pääsee aina. Ja jos kaipaat luontoa, Kihniössä ulkoilu järvimaisemissa on parasta mitä tiedän.

Marian asukastarina – Siikainen

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Marian asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Maria, ja toimin tällä hetkellä yrittäjänä. Olen palannut juurilleni Otamoille hoitamaan iäkkäitä vanhempiani. Olisin muutenkin tullut takaisin maalle jossain vaiheessa, mutta tämä nopeutti päätöstä. Kaupunkielämää olen ehtinyt kokeilla monessa paikassa, jopa Ranskassa Lyonissa, ja siellä viimeistään tuli selväksi, että maalle on päästävä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Puhdas luonto – marja- ja sienimetsät alkavat kotiovelta.
  • Riittävästi tilaa – tontit eivät ole nestuukin kokoisia.
  • Mahdollisuudet – täällä voi kasvattaa omat perunat ja tomaatit, sekä pitää kanoja ja lampaita.

Kamalinta maaseudulla:

  • Aika vähän väkeä – välillä on aika hiljaista.
  • Auto on pakollinen – julkinen liikenne ei ole kovin kattava.

Vinkit maaseudun elämään:

Rohkeasti vaan! Maalla elämä on mutkatonta, ihmisiin on helppo tutustua ja naapurit auttavat. Saatat jopa päästä eroon kaupunkielämän tuomista ongelmista! Minä nimittäin  nukuin yli 20 vuotta todella huonosti, mutta täällä unenlaatu parani kertaheitolla.

Siikaisissa on valtavasti vesistöä. Tänne muuttava pääsee helposti kalaan, talviuimaan Eteläpään rannalle ja tutkimaan kauniita metsäpolkuja.

Talon hankkiminenkaan ei ole ongelma, sillä asumisen hinta täällä on järkevä ja rahoille saa oikeasti vastinetta. Lapsiperheille tämä on paratiisi, sillä koulujen luokkakoot ovat pieniä ja harrastusmahdollisuuksia löytyy loputtomasti. Balettia tai miekkailua ei ehkä löydy, mutta mielikuvitusta käyttäen kaikille löytyy jotakin.

Hommissa
Talvisella lenkillä

Armaksen asukastarina – Karvia

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Armaksen asukastarina – Karvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Armas, ja olen paluumuuttaja. Toimin perinneleipurina Alvarin leipomossa (https://www.facebook.com/alvarinleipomo), ja Karvian seudun vahva leipäperinne on minulle sydämen asia. Haluan olla mukana välittämässä sitä eteenpäin seuraaville sukupolville. Kannatti ehdottomasti palata kotiseudulle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ihmiset – yhteisöllisyys on täällä parasta.
  • Kannustava ilmapiiri – täällä jokainen voi olla oma itsensä.
  • Tähtitaivas – maaseudun etuja on elää ilman kaupungin valosaastetta.

Kamalinta maaseudulla:

  • Ei tule mieleen. Oikeasti, mietin tätä viikkokausia.

Vinkit maaseudun elämään:

Karviassa voit elää juuri oman näköistäsi elämää. Tämä on aktiivinen kulttuuripitäjä, jossa voit halutessasi olla mukana myös luomassa kulttuuria.

Jos etsit tekemistä, täältä löytyy kaikkea teatteriryhmistä hyppykengillä pomppimiseen. Ja jos kaipaat vapautta, kaupungin rajoitteet voit unohtaa; Karvia on oikeasti Willi!

Armas Alvari leipomossa pakkaamassa leipiä.
Pakattua Alvarin leipomon kauraleipää.

Lellen asukastarina – Jämijärvi

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Lellen asukastarina – Jämijärvi

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Lelle, ja asun synnyinkunnassani Jämijärvellä. En koskaan kuulunut nuorisoon, jonka oli päästävä kaupunkiin, mutta olin kaikille vaihtoehdoille avoin. Viihdyin hyvin miljoonakaupungissakin ja sille tielle olisin voinut jäädä, ellei valmistuminen kansainväliseen kaupan töihin keskellä lamaa olisi saanut palaamaan opintojen jälkeen Suomeen. Ja sitten työt kotiseudulla imaisivat mukaansa. Näin on käynyt sen jälkeen jokaisessa elämän käännekohdassa. Vielä en asu siinä maalaisunelmassani, mutta toivoa en ole menettänyt! Elämässä tulee eteen tunnetusti vielä monen monta muutosta.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ihmiset – Aktiivisia, yhteisen hyvän eteen toimivia ihmisiä on maalla edelleen ihanasti. He ovat kultaakin kalliimpia. 
  • Arjen nopeus – Siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita, pyörällä ja autolla pääsee joka paikkaa. Eikä tarvitse miettiä parkkeerausta. 
  • Unelmien mahdollisuus – Tilaa on pitää erilaisia lemmikkejä ja kotieläimiä. Ei minulla kaupungissa kerrostalossa asuessa olisi edes koiraa

Kamalinta maaseudulla:

  • Liikaa tekemistä – Kylillä tapahtuu kaikkea kivaa, mutta aina ei kuitenkaan ehdi tai jaksa, sillä omakotiasumisessa riittää askaretta. 
  • Asumiseen satsatut eurot eivät tuota kuten kaupungissa – Vaikka samalla rahalla saa täällä asua paljon väljemmin. 
  • Lumityöt ja itikat – Kuuluun maaseudun ihmisiin, jotka eivät viihdy puutarhassa. Unelmatalossani ei ole nurmikonleikkuuta tai hyttysiä ja lumityötkin katoavat kuin taikaiskusta😊. Hyttysiä lukuun ottamatta tämä voisi olla mahdollista myös maaseudulla. P.S. Meillä Jämijärvellä on kyllä talvisin tiet erittäin hyvin hoidettuja. 

Vinkit maaseudun elämään:

Tutustu ihmisiin! Mene mukaan sinua kiinnostavaan toimintaan! Maalla tekemistä järjestetään usein itse. Myönnän, se on työläämpää, mutta niin paljon antoisempaa. Yhdessä tekemisestä ja onnistumisista nauttii monin kerroin enemmän! 

Josen asukastarina – Parkano

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Josen asukastarina – Parkano

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Jose, 25-vuotias paljasjalkainen Parkanolainen, joka toteuttaa omia unelmiaan rakkaassa kotikaupungissaan. Olen opiskellut ja työskennellyt välissä muualla, mutta Parkano on aina ollut minulle ainoa oikea koti, enkä täältä tule pois muuttamaan. Parkanossa on ollut turvallista kasvaa ja viihdyn täällä loistavasti. Täällä saa sopivissa määrin olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta myös omassa rauhassa. Esimerkiksi Tampereella on kiva käydä, mutta Parkanoon on aina kiva palata.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hyvät palvelut – Parkanosta löytyy laaja valikoima kauppoja ja palveluita, joissa saa tuttavallista ja ystävällistä asiakaspalvelua.
  • Monipuoliset harrastusmahdollisuudet – liikuntaa ja tekemistä kaikille, joko seurojen ohjaamana tai omatoimisesti luonnossa.
  • Yhteisöllisyys – näkyy etenkin tapahtumissa ja urheiluseurojen toiminnassa.

Kamalinta maaseudulla:

  •  Ei mikään – Minä viihdyn täällä, enkä keksi yhtäkään kamalaa asiaa!

Vinkit maaseudun elämään:

Maalle muuttamiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Täältä löytyy omaa rauhaa sekä muualla työskenteleville loistavat kulkuyhteydet (ainakin Parkanosta) isompiin kaupunkeihin. Asuminen on myös edullista ja lapset voivat kasvaa turvallisessa, mutta silti monipuolisessa ympäristössä.

Vapaa-aika kuluu parhaiten Parkanon jäähallilla. Suosittelen kaikille tulla seuraamaan edustusjoukkueen lauantai-illan kotimatseja. Se on parasta!