Miten päädyin maaseudulle?
Olen Jenni, Ikaalisten Luhalahdesta, ja opiskelen parhaillaan Sasky:ssä lähihoitajaksi. Olen alun perin Sisätöstä (Ikaalinen) lähtöisin, joten paluu kotiseudulle ja maalle oli oikeastaan itsestään selvyys. Erityisesti lasten saannin jälkeen toiveena oli saada kasvattaa lapset turvallisessa pienessä kylässä ja että lapset saisivat hyvät eväät elämään pienestä päiväkodista ja kyläkoulusta.
Kaupungissa vuosia asuneena tiesin, että joskus vielä palaan maalle rauhan keskelle. En koskaan viihtynyt kaupungin hälinässä, vaikka palvelut olivatkin lähellä. Täältä täytyy lähteä muualle ostoksille, mutta yhteydet ovat sujuvat Hämeenkyröön, Parkanoon tai vaikka Tampereelle.
Ihaninta maaseudulla:
- Oma rauha ja luonto – voit vain kävellä hiljaisuudessa ilman liikenteen melua.
- Kyläyhteisö – ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat.
- Vapaus ja tila – pihaan mahtuu vadelmat, omenapuut ja vaikka unelmiesi kotieläimet.
Kamalinta maaseudulla:
- Talven pimeys – marraskuu voi olla pitkä.
- Raju routa ja kura – keväisin kengät eivät pysy puhtaana.
Vinkit maaseudun elämään:
Täällä on mahtavat metsät retkeilyyn, kauniit uimapaikat kesäisin ja talvella luistelukaukalo, hiihtoladut ja pulkkamäet. Kansalaisopistossa voi vaikka kutoa kangaspuilla mattoa tai entisöidä vanhan tuolin – tekeminen ei lopu kesken.
Suosittelen, että tule ainakin kokeilemaan asumista maalla! Maalla asuminen voi olla rankkaa, kun kannat puita, kolaat lumia ja korjailet paikkoja. Vaiva maksaa kuitenkin itsensä takaisin, kun näin keväällä istut pihakeinussa kahvikupin kanssa ja katselet avautuvaa peltomaisemaa, kaunista metsää tai jäistä avautuvaa järveä.
