Skip to main content

Iidan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Iida, ja muutimme mieheni kanssa Pomarkkuun alkuun siitä syystä, että minulla ja miehelläni olisi yhtä pitkä matka työpaikoillemme. Aloitimme vuokra-asumisella, mutta pian huomasimme ihastuneemme tähän idylliseen ja historiaa huokuvaan kuntaan. Lopulta, kun vastaan tuli sopiva talo, päätimme jäädä tänne pysyvästi.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ei naapureita vieressä
  • Luontoon lyhyt matka
  • Edullinen asuminen

Kamalinta maaseudulla:

  • Auto on välttämätön
  • Erikoispalvelut kauempana
  • Kaverit asuvat muualla

Vinkit maaseudun elämään:

Suosittelen ainakin kokeilemaan maalla asumista, jos vähänkään kiinnostaa  –  maaseudun ja luonnon rauha on vain koettava itse! Pienellä paikkakunnalla on aivan oma luonteensa ja charminsa. Jos kaipaat tekemistä Pomarkussa, vinkkaisin kävelylenkit maaseutumaisemissa sekä Monarin kuntosalin.

Iidan elämää maaseudulla voi seurata Instagramista @kukkopillienkoti

Päivin asukastarina -Karvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Päivi, ja asun Karvian kirkonkylällä. Asuimme aikaisemmin perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla, kun lapsemme syntyi. Hyvin pian tajusin, että en halua kasvattaa lasta ympäristössä, jossa hälytysajoneuvojen äänet kaikuivat jatkuvasti ja jossa turvallisuus ei ollut itsestäänselvyys.

Halusimme antaa lapsellemme mahdollisuuden kasvaa maalla – paikassa, jossa metsä alkaa takapihalta ja liikenteen melun sijaan kuulee lintujen laulun. Kaipasin myös synnyinpaikkani tukiverkostoa. Kun elämä tarjosi mahdollisuuden tehdä rohkean siirron, tartuimme siihen – eikä hetkeäkään ole tarvinnut katua.

Ihaninta maaseudulla:

  • Vapaus – täällä voi olla, mennä ja tulla miten itse haluaa.
  • Turvallisuus – kaikki tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan.
  • Täydellinen tähtitaivas – ilman valosaastetta voi oikeasti nähdä yötaivaan kauneuden.

Kamalinta maaseudulla:

  • Juorut – pienessä paikassa puheenaiheet eivät lopu kesken.
  • Menneisyyteen jämähtäminen – ns. junttius.
  • Ei sushiravintolaa.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos ajatus maalle muutosta käy mielessä edes kerran, suosittelen tarttumaan siihen. Maalla asuminen tarjoaa puhtaan luonnon, tilan ja turvallisuuden tunteen sekä yhteisöllisyyden, mutta toisaalta täyden oman rauhan. Edullinen asuminen ja lukuisat harrastusvaihtoehdot ovat hieno lisä!

Parasta Karviassa on koulu, jossa oppilaat tunnetaan, kylän kökkähenki ja elämän kiireettömyys. Täällä asiat ovat yksinkertaisia, luonnollisia ja kauniita.

Suosittelen myös tutustumaan Karvian erilaisiin kulttuuririentoihin!

Nooran asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Noora ja asumme perheeni kanssa Merikarvian Kuvaskankaalla, josta ostimme mieheni vanhan kotitalon. Tänne mahdumme hyvin asumaan kolmen pienen tyttömme kanssa. Olemme molemmat kotoisin Merikarvialta, joten tänne palaaminen tuntui luontevalta. Hyvät muistot lapsuudesta ja ystävien asuminen samalla paikkakunnalla tekivät päätöksestä helpon.

Ihaninta maaseudulla:

  • Oma tila – täällä saat hengittää ja elää vapaasti omassa rauhassa.
  • Ystävät lähellä – samalla paikkakunnalla asuminen tuo arkeen iloa.
  • Hyvä ja turvallinen koulu sekä päiväkoti lapsille – opettaja tuntee oppilaat ja heidän perheensä, ja kylän monet silmäparit pitävät huolta lapsista.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pimeys – talven synkkyys tuntuu joskus pitkältä.
  • Välimatkat – kaikkialle ei pääse ihan hetkessä.
  • Juorut – pienessä yhteisössä tieto kulkee nopeasti, joskus vähän liiankin nopeasti.

Vinkit maaseudun elämään:

Maaseudulla ei tarvitse tehdä kompromisseja – voit saada sekä rauhaa ja tilaa että menoa ja meininkiä. Luonnonläheiset maisemat ovat hieno lisä, ja lapsiperheille maaseutu tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön elää ja harrastaa. Ihan parasta on kauniit lenkkimaisemat heti kotiovelta alkaen!

Merikarvialla löytyy paljon vapaa-ajanvietto tapoja. Vinkkaisin erikoisuutena salsatunnit koulun salissa sunnuntaisin! Kansalaisopistolla ja paikallisilla urheiluseuroilla on myös todella laaja valikoima sekä lapsille että aikuisille. Tylsää ei tule.

Jonin asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Joni, ja työskentelen kylpylä- ja vapaa-ajan päällikkönä Ikaalinen Spassa. Päädyin Ikaalisiin työn perässä, mutta myös siksi, että olen kotoisin vastaavan kokoiselta paikkakunnalta. Tällainen ympäristö on aina tuntunut omalta – rauhallinen, mutta sopivan eläväinen. Turvallinen asuinympäristö on mahtava etenkin lapsiperheille.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauhallisuus ja turvallisuus – arki rullaa mukavasti ilman suurta hälinää.
  • Hyväntuuliset ihmiset – täällä on rento ja ystävällinen tunnelma.
  • Luonto ja harrastemahdollisuudet – Ikaalinen tarjoaa kaikkea keilailusta avantouintiin.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pimeän vuodenajan valon puute – talvella voisi olla enemmän valaistusta ulkona.
  • Tiettyjen palveluiden vähyys – joskus jotain täytyy hakea kauempaa.
  • Julkisen liikenteen rajoitteet – etenkin palveluiden etäisyydet korostuvat, jos ei ole omaa autoa.

Vinkit maaseudun elämään:

Kannattaa tulla mukaan monipuoliseen harrastus- ja tapahtumatarjontaan. Erityisyytenä Ikaalisissa on paikallinen kylpylä Ikaalinen Spa, mikä tarjoaa monipuolista ohjelmaa aina konserteista ja tansseista liikuntapalveluihin, kuten keilaukseen ja kuntosalitreeneihin. Lisäksi Ikaalisissa ja lähikunnissa järjestetään läpi vuoden mielenkiintoisia tapahtumia, kuten avantouintia, urheilutapahtumia, kulttuurielämyksiä ja autotapahtumia.

Markon asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marko, ja asun Honkajoella, Pukarankylässä, joka kuuluu Kankaanpäähän. Toimin ratamestarina Pesämäen moottoriurheilukeskuksessa. Maalla asumisen ehdottomia etuja ovat oma tila ja se, että naapurit eivät ole liian lähellä. Siksi päädyinkin asumaan tänne.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauha – täällä ei tarvitse kuunnella kaupungin hälyä, vaan saat nauttia hiljaisuudesta.
  • Luonto – kaikki on lähellä ja tarjoaa puitteet sekä arkeen että harrastuksiin.
  • Tila – ei naapureita aivan vieressä, vaan omaa rauhaa ja vapaus tehdä omalla tavalla.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät välimatkat – kaikkialle ei pääse hetkessä.
  • Teiden kunto – välillä voi joutua ajamaan kuoppaisilla teillä.
  • Palveluiden saatavuus heikkenee – omatoimisuudesta tulee tärkeä taito.

Vinkit maaseudun elämään:

Kannattaa miettiä, haluaako asua luonnon keskellä vai kaupungin melskeessä – täällä elämä on erilaista, mutta monin tavoin palkitsevaa. Vapaa-aika täällä kuluu esimerkiksi moottoriurheilun parissa. Suosittelen kokeilemaan!

Hannun asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Hannu, ja olen ollut maalainen oikeastaan koko ikäni. On hienoa, että metsään voi lähteä koiran kanssa vaikka suoraan kotiportailta. Kaupungeissa on toki kiva käydä silloin tällöin, vaikka kulttuuritapahtumissa, mutta ei siellä montaa päivää viihdy yhteen menoon. Täältäkin löytyy yllättävän monenlaisia tapahtumia omalta tai naapuripitäjältä. Nykyään olen eläkeläinen, mutta työvuosieni aikana olin pitkään Metsäntutkimuslaitoksella.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauhallisuus ja kiireettömyys – ei hälinää eikä turhaa kiireen tuntua.
  • Yhteisöllisyys – naapurit tunnetaan, apu löytyy aina tarvittaessa.
  • Ruokaa omasta maasta –perunat, valkosipulit ja punaherukat

Kamalinta maaseudulla:

  • Syrjäseutujen energiareservaattiasema – luonnonrauha katoaa, kun tuulimyllyt ja aurinkopaneelit valtaavat maisemat ilman paikallisten kuulemista.
  • Palvelut karkaavat kauas – maalla pärjää, kunhan pystyy hakemaan välttämättömät palvelut omatoimisesti.
  • Ilman autoa ei pärjää – auto on välttämättömyys.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla rauha ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä – voit halutessasi elellä omissa oloissasi tai olla aktiivisesti mukana tapahtumien järjestämisessä ja kylän toiminnassa. Täällä arvostetaan jokaista uutta asukasta, ja apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Kihniössä löytyy myös monipuoliset liikuntamahdollisuudet, ja kirjasto on erittäin hyvä.

Lauran asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Laura, ja asun Merikarvialla Harvalan kylässä. Olen kotoisin naapurikunnasta Siikaisista, ja mieheni kotipaikka on lähellä nykyistä kotiamme. Meille tarjoutui tilaisuus ostaa vuosikymmeniä tyhjillään ollut talo, ja tämä paikka tuntui heti omalta. Vaikka talo vaati ison remontin, ajatus ei pelottanut – täällä oli kaikki, mitä unelmakodiltamme halusimme.

Hoidan tällä hetkellä perheen kuopusta kotona, ja teen osa-aikaisesti viestintä- ja markkinointitöitä mieheni matkailualan perheyrityksessä (www.koivuniemenherra.fi). Myös etätyöt sujuvat hyvin kotoa käsin.

Lapset ruokailemassa kauniissa vanhan talon keittiössä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tila ja rauha – täällä perheellä on tilaa puuhailla ja toteuttaa omia projektejaan.
  • Rento elämänmeno – puuhastelu perusasioiden parissa, kuten pihan ja talon ylläpito, on yllättävän rentouttavaa.
  • Luonto ympärillä – vuodenaikojen vaihtelu, kesäillat ja luonnon pienet ihmeet, kuten pääskysten lentoharjoitukset ja kukkuva käki.

Kamalinta maaseudulla:

  • Auton välttämättömyys – ilman autoa ei pärjää, ja pidemmät kauppareissut ovat arkea.
  • Yhteiselo luonnon asukkaiden kanssa – kauriit ja myyrät rakastavat istutuksiamme, ja käärmeitäkin kohtaa välillä pihassa.
  • Isommat hankinnat vaativat pidempiä reissuja – samalla positiivisena puolena heräteostoksien väheneminen.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä tekemistä löytyy varmasti moneen makuun, kunhan osaat etsiä. Paikalliset harrastusmahdollisuudet ja lähialueiden helmet kannattaa selvittää monilta tahoilta, kuten naapureilta, kunnalta, kansalaisopistoilta tai someryhmistä – tarjonta voi yllättää!

Merikarvialla on mahtava uimahalli, ja kesällä vietämme vapaa-aikaa kesäkahviloissa, kirppiksillä ja Krookan satamassa.

Seuraa Lauran elämää maaseudulla Instagramissa @fransinmaella

Marjaanan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marjaana, ja olen syntynyt maalla ja elänyt maaseudulla ja maaseutukaupungeissa koko elämäni. Opiskelut sujuivat hyvin lähikaupungissa, ja Suomi on sen verran pieni maa, että etäisyydet eivät lopulta ole niin pitkiä. Täältä pääsee kätevästi isompiinkin kaupunkeihin, mutta reissujen jälkeen on aina ihana palata takaisin maaseudun rauhaan.

Pyöritän Pomarkussa palvelukotia (www.tilkkutakki.net) ja juhla- sekä majoitustilayritystä (www.villarouhee.fi). Lisäksi olen mukana vanhempaintoiminnassa, järjestän tapahtumia ja pidän vapaaehtoisesti kohtaamiskahvilaa Villa Rouheella, jossa kaikenikäiset kyläläiset voivat kohdata toisensa. Täällä elämä on yhteisöllistä, kiireetöntä ja merkityksellistä – ja juuri se on parasta.

Ihaninta maaseudulla:

  • Kiireettömyys – ei ruuhkia, ei turhaa stressiä.
  • Yhteisöllisyys – täällä ihmisistä pidetään huolta.
  • Turvallisuus – maalla voi hengittää vapaasti.

Kamalinta maaseudulla:

  • Hyttysten, mäkäräisten ja öttiäisten armeija – luonto on ihanaa, mutta ilman niitä se olisi vielä ihanampaa!
  • Muuta kamalaa en keksi! – ja se kertonee jo aika paljon.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos mieli tekee kokeilla jotakin uutta ja kaipaa elämäänsä uutta suuntaa, maalle muutto voi olla juuri se juttu. Täältä löytää paljon enemmän kuin osaisi kuvitella – niin tekemistä, merkityksellisyyttä kuin loistavia ihmisiäkin.

Minulle vapaaehtoistyö on sydämen asia – kun antaa iloa muille, saa sitä moninkertaisesti takaisin. Pienellä paikkakunnalla sen tärkeyden huomaa välittömästi. Suosittelen kokeilemaan!

Aapon asukastarina – Jämijärvi

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Aapo ja asun Jämijärven Kauppilankylässä. Meidän perhe muutti tänne, kun vanhemmat päättivät palata äidin synnyinpaikkakunnalle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ei ole liikaa ihmisiä – omaa rauhaa löytyy aina, jos sitä kaipaa.
  • Tilaa harrastaa ja touhuta – maalla voi tehdä melkein mitä vain.
  • Pienet piirit ja tiivis kaveriporukka – täällä tunnetaan toisemme ja pidetään yhtä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Vähän kauppoja – jos tarvitsee jotain spesiaalia, saa ajella pidemmälle.
  • Ei muita kamalia puolia!

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista ei voi kuin suositella! Kylällä hengailu kavereiden kanssa on parasta, ja aina löytyy jotain tekemistä.

Sannin asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Sanni, ja olen asunut koko elämäni Siikaisissa. Vanhempani muuttivat tänne jo ennen syntymääni, koska äitini on täältä kotoisin. Olen käynyt kouluni täällä, Siikaisten yhtenäiskoulussa, jossa olen opiskellut ensimmäiseltä luokalta asti.

Pienessä kunnassa kasvaessa yhteisöllisyys on vahvaa. Täällä tunnetaan naapurit, ja turvallinen ympäristö on aina ollut itsestäänselvyys.

Sanni Korhonen heittää frisbeetä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Monipuoliset ja edulliset harrastusmahdollisuudet – etenkin ulkoliikunta luonnossa on loistavaa.
  • Pienet luokkakoot – rauhallinen oppimisympäristö ja yksilöllinen opetus.
  • Yhteisöllisyys ja turvallisuus – täällä kaikki tuntevat toisensa ja auttavat tarvittaessa.

Kamalinta maaseudulla:

  • Julkinen liikenne on heikkoa – oma auto on lähes välttämätön.
  • Palveluiden vähäisyys – isompiin kauppoihin tai erikoisliikkeisiin on lähdettävä muualle.
  • Terveyspalvelut eivät ole lähellä – lääkärikäynnit vaativat usein matkan lähikaupunkiin.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista kannattaa ainakin kokeilla – saatat yllättyä positiivisesti! Ruuhkissa ei tarvitse seisoskella, ja elinkustannuksetkin ovat edullisemmat kuin monessa muussa paikassa.

Jos kaipaat tekemistä, harrastusmahdollisuuksia kyllä riittää. Luontopolut, laavut, Eteläpään hiihtoladut ja frisbeegolfrata tarjoavat monipuolisia tapoja viettää vapaa-aikaa ulkona.